oikeastaan jo lähes 40 vuotta sitten, kun vanhempieni ja veljen kanssa kierrettiin kesäaikaan Suomea ristiin rastiin ja talvisin hiihdeltiin sekä luisteltiin Laakasalon maisemissa. Kipinä jäi tuolloin 70-luvun puolivälissä kytemään sen verran hyvin, että muutamia vuosia sitten oman perheen kanssa tuli vuokrattua vaunu kesäiselle reissulle. Oli vähän kuin olisi heittänyt bensaa liekkeihin, sillä sen verran hyvin karavaanikipinä roihahti palamaan eikä sammumista ole sen jälkeen näkynyt. Muutama kesä meni vuokravaunuilla (kiitokset muuten erinomaisesta palvelusta Sipoon Caravan vuokraus Ky:lle, hommat toimi erinomaisesti!) ja nyt sitten viimein oman vaunun hankinta tuli ajankohtaiseksi.

Olimme etsineet silloin tällöin aktiviisemmin ja joskus vähän pienemmällä intensitettillä meille sopivaa vaunua, mutta todellinen tarve iski vasten kasvoja kesäkuun alussa, kun tajusimme, ettei tälle kesälle oltu varattu vaunua ja kolmen viikon lomaa varten oli suunniteltu ainoastaan viikon keikka Pohjois-Karjalaan. Vaan mitäpä muu aika tehdään? Alkoi jo olla todella ahdistava tunne, että pitää viettää pari viikkoa kotosalla samoja seiniä tuijotellen, joita yksitoista kuukautta vuodessa muutenkin tuijottelee. Siis vaunujahtiin mars!

Jussin aikoihin löytyikin sitten meille passeli lastenhuonemallin vaunu yksityisiltä markkinoilta; tilat, paino, varusteet ja hinta oli kohdillaan, joten meistä tuli suhteellisen pikaisella harkinnalla vaunullisia karavaanareita. SF-Karavaanari olin jo tosin ollut toista vuotta, kuitenkin vaunuton sellainen.

Vaunun hain kotosalle heti Jussin jälkeen ja välittömästi aloitettiin sen läpi käyminen kaikilta osin. Teknisesti kaikki laitteet (poislukien haljennutta Trumaheateria) yms. oli hienossa kunnossa eikä pölyisiä patjoja lukuun ottamatta ollut mitään ihmeellisempää siivottavaakaan tässä hyvin pidetyssä viisivuotiaassa, joten parissa päivässä oli kaikki kohdillaan ensimmäistä reissua...